Kirjoitin oheisen tekstin Turun Sanomiin vastineeksi Peter Leinolle.

---

Suomalaiset perinteet kunniaan – ei ulkomaiset

Peter Leino kirjoittaa (TS 27.11.2007) ei-suomenruotsalaisena ja haluaisi kunnioittaa niitä perinteitä, jotka kuuluminen Ruotsin valtakuntaan aikoinaan antoi maallemme. Ilmeisesti Peter on lukenut vain ruotsinmielisten kirjoittamaa historiaa, koska toistaa liturgisesti kuluneita fraaseja. Mainitset kyllä Ruotsin ja Venäjän, mutta unohdat suomalaiset yhtenäisenä kansana, jota heiteltiin puolelta toiselle. Voisit, Peter, kertoa, miksi suomalaiset eivät valinneet Ruotsia maakseen? Eikä sen puoleen Venäjääkään.

Kuudes marraskuuta voisi olla hakkapeliittain päivä, mutta koskaan en nostaisi Suomen ylvästä lippua sotia ihannoivan ja suomalaisia sotilaita turhaan tapattaneen miehen kunniaksi! Peter Leino, voisit hieman kertoa niistä "perinteistä", joita Ruotsi antoi meille. Voit toki jättää pois ne kohdat, jossa Ruotsi aina vetää mattoa Suomen alta pois. Sillä suomalaisethan eivät Ruotsille osaisi niin tehdäkään.

Jari Helispuro

Kaarina
---

Nyt kirjoitti 9.12 TS:lle Heikki Ruohonen vastauksen:

1. Pohjoismainen demokraattinen yhteiskuntajärjestelmä.

2. Eurooppalainen, Rooman lakeihin perustuva oikeuslaitos.

3. Ruotsin valtakunnassa ei ollut maaorjuutta, kuten oli lähes kaikissa Euroopan valtioissa.

Hänelle ne kuulemma ovat tärkeitä arvoja ja hän on kiitollinen siitä että maamme valloittivat ruotsalaiset eikä venäläiset.

Heikki Ruohoselle seuraavana päivänä kirjoittamaani tekstiä ei jostain syystä julkaistu. Nyt, 16.12 Marja Leena Lempisen teksti Turun Sanomissa puolusti vapaata kielipolitiikkaa lyhyellä ja ytimekkäällä kirjoituksella:

Pakottaminen ei kannata

Heikki Ruohonen kirjoittaa vastauksessaan (TS 9.12.) Jari Helispurolle kertomalla ensin länsimaisista arvoista, joita ruotsalaiset ovat Suomeen tuoneet.

Hän jatkaa: "Minulle nämä ovat tärkeitä arvoja. Olen äärimmäisen kiitollinen siitä, että maamme valloittivat ruotsalaiset, eikä venäläiset."

Tuota kohtaa en ymmärrä. Ruotsi luovutti Suomen Venäjälle vuonna 1809. Oman kielensä ruotsalaiset olivat saaneet koko Suomeen. Venäjän vallan aika olikin sitten ankaran kielitaistelun aikaa.

Suomella oli jo Agricolan luoma kirjakieli, mutta sen saaminen virka- ja koulukieleksi oli kielitaistelijoiden aikaansaannosta, Snellmanin ennen kaikkea.

Aleksis Kivi kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen romaanin, mutta hänellä oli kivinen koulutie, kun opiskella voi vain ruotsiksi. Fennomaanit tekivät arvokasta työtä. Sen ymmärtää nykyisin jo ruotsinkielinen vähemmistökin.

Heidän kielensä ja kulttuurinsa maine menee pilalle, kun pakottamalla kasvatetaan niskuroivia suomalaisia.

Marja Leena Lempinen

Turku

Julkaistu 16.12.2007 1:31:37

------------

Kiitos kirjoituksesta, Marja Leena! Lähetin samantien kyselyn TS:lle, koska on vähintään outoa, että toiset saavat puolustella minua! Anskattoo, mitä tuleman pitää. Ja tulihan se sieltä. Hieman lyhennettynä mutta kuitenkin 21.12.2007.