Lukiolaisten liiton kanta ruotsin opiskeluun on puheenjohtajan vaihtumisen myötä ehkä aavistuksen muuttunut. Mutta onko se lähtöisin puheenjohtajalta tai liitolta itseltään. Sitä en tiedä. Viimeinen lausunto, joka on pantu liiton suuhun, kuuluu näin:
Suomen Lukiolaisten Liitto haluaa kannustaa lukiolaisia ruotsin kielen opiskeluun nostamalla ruotsin ylioppilaskokeen arvoa.
Liitto esittää, että toisen kotimaisen kielen ylioppilaskoe muutettaisiin vastaamaan valtionhallinnon virallista kielitutkintoa. Korvaavuus rajattaisiin koskemaan valtion kielitutkintojen kirjallisia osioita ylioppilaskirjoitusten nykyisen muodon vuoksi.
Mutta tämäkin uutinen oli vain svenska-yle:n ja suomenkielisen YLE:n sivuilla, ei Lukiolaisten liiton sivuilla. Onkohan tässä käynyt hieman vanhanaikaisesti? Esityksiä, kiitos!
Noista jutuista muistui mieleen eräs kirjoitus palstoilla, jossa käsiteltiin uutista Ahvenanmaan kielikokeista. Hbl:n uutisen otsikkoa lainattiin:
Täysruotsinkieliset ahvenanmaalaiset saivat purtavaa ruotsinkielen kokeessa.
Juttu oli tämän vuoden alkupuolelta ja siinä ihmeteltiin, miksi ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvat eivät pärjänneet ruotsin kielen kokeessa.
"Heillä on ruotsi äidinkielenä ja he elävät täyruotsinkielisessä ympäristössä Ahvenanmaalla. Mutta kukaan heistä ei saanut täysiä pisteitä ylioppilastutkinnon ruotsin kuullunymmärtämiskokeesta."
Bromanin mukaan on selvää että 30 oikein 30:stä pitäisi olla itsestäänselvyys omalla äidinkielellä.
-Jos emme selviä siitä niin miten suomenkieliset jotka lukevat ruotsia vieraana kielenä selviävät siitä.
Vapaa kielivalinta ry pyrkii järkeistämään koulujen kielivalintoja. Käykääpä katsomassa.
Kommentit