Pohjois-Karjalan Keskustanuoret valmiita muuttamaan perustuslakia

26.3.2008

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret valmiita muuttamaan perustuslakia
Opetusministeriö Sari Sarkomaa hylkäsi Tohmajärven kunnan tekemän esityksen muuttaa ruotsin kieli valinnaiseksi peruskoulun 7. luokalla, vetoamalla perustuslakiin. Tohmajärven kunta olisi kokeillut ruotsin kielen vaihtamista venäjän kieleen yläluokkien ensimmäisenä kielenä.

Ylen uutisissa 12. helmikuuta julkaiseman tutkimuksen mukaan, joka neljäs Itä- ja Kaakkois-Suomen yrittäjä olisi valmis rekrytoimaan venäjän kieltä osaavan suomalaisen. Kielikysymyksessä tulee ottaa huomioon maamme alueelliset erot ja myös työelämän tarpeet. Esimerkiksi Tohmajärven kunnassa on suhteellisesti Suomen kunnista eniten venäjää äidinkielenään puhuvia. Tohmajärvellä sijaitsee Niiralan raja-asema, minkä takana on 143 miljoonainen Venäjän kansa. On tärkeää, että meillä on myös tulevaisuudessa ruotsin kielen taidon omaavia, mutta esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton selvityksen mukaan työelämään tarvittaisiin myös englantia, saksaa, venäjää, ranskaa, espanjaa, italiaa ja kiinaa puhuvia osaajia.

Laajemmin ajateltuna kyse ei ole vain venäjän ja ruotsin kielestä, eikä Tohmajärven kunnasta vaan suomalaisen nuoren vapaudesta valita. Suomalaiset nuoret antavat tasoitusta globaalisti ajateltuna jo riittämiin opiskelemalla suomen kieltä. Mielestämme ei ole tasa-arvoista, että ne suomea äidinkielenään puhuvat nuoret jotka haluaisivat opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia, joutuvat lukemaan peruskoulussa neljää eri kieltä (äidinkieli, ruotsi, englanti ja neljäs kieli). Ruotsi on vähemmistökielen asemassa niin Suomessa kuin maailmassa. Demokratia nojautuu usein enemmistöön tahtoon, ei vähemmistön.

Aiemmin heinäkuussa ministeri Sarkomaa linjasi eduskunnassa vastatessaan kirjalliseen kysymykseen seuraavaa: ?Venäjän kielen opetuksen toimintaedellytykset ovat olemassa. Kysymys on myös siitä millaisen painoarvon venäjän kielen opiskelu sekä sitä tukeva toiminta paikallisen päätöksenteon arvovalinnoissa saa.? Nyt helmikuussa opetusministerin antamassaan vastauksessa ei tuota paikallisuutta haluttu tukea. Ilmeisesti Sarkomaan mukaan koululaitoksen yhtenä tärkeimpänä tehtävänä onkin varmistaa kaikille maan kansalaisille valmiudet toimia virkamiehenä, riippumatta siitä haluaako kyseinen henkilö sellaiseen virkaan vai ei.

Pienen, syrjäisen ja resursseiltaan hyvin rajallisen maan tulee seurata maailman kehitystä eikä asettaa itselleen ylimääräisiä esteitä. Pienen, syrjäisen ja resursseiltaan hyvin rajallisen kunnan tulee seurata maailman kehitystä eikä se toivoisi, että valtio asettaa suoranaisia esteitä sen tielle. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret ovat Tohmajärven kunnan kielikokeilun kannalla. Mielestämme velvollisuus ruotsinkielisten palveluiden järjestämisestä kuuluu viranomaisille, ei yksilöille. Suomi irrottautui Ruotsin valtioyhteydestä vuonna 1809. Maamme perustuslaki on ihmisten tekemä ihmisiä varten. Se on syntynyt poliittisella päätöksellä ja sitä voidaan eduskunnan päätöksellä myös muuttaa.

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret haluavat osaltaan nyt avata kielipoliittista keskustelua, ei fennomaaniseen tunteeseen, kansalliseen identiteettiin tai globaaliin liiketalouteen vaan järkeen ja realismiin nojaten. Samalla haluamme tällä kannanotolla ja toiminnallamme velvoittaa myös Suomen Keskustanuoria ja Keskustaa pohtimaan ja muodostamaan kantaansa kielikysymyksessä.

http://www.keskustanuoret.fi/portal/suomi/politiikka/kannanotot/piirien_kannanotot/?id=307

http://www.keskustanuoret.fi/portal/suomi/politiikka/kannanotot/?id=316

Kielipolitiikassa huomioitava alueellisuus

1.4.2008

Suomen Keskustanuoret ry:n valtuuskunta 30.3.2008

Nykytilanne

- Ruotsi on tällä hetkellä pakollista kaikille.

- Tietyillä alueilla olisi hyvä panostaa myös venäjän tai jonkin muun kielen opiskeluun.

- Venäjä osaajien tarve kasvaa jatkuvasti ja sillä on suuri vaikutus elinkeinoelämään..

Suomen Keskustanuorten tavoitteet

- Annetaan niille kunnille joissa ei ole jomman kumman virallisen kielen puhujia merkittävää osuutta mahdollisuus päättää opetettavista kielistä.

- On selvitettävä, voiko pakollisen ruotsin määrää vähentää ja vapauttaa näin osa resursseista muiden kielten opinnoille.

- Peruskoulun kieliopetusta on monipuolistettava ja pohdittava ja mietittävä voiko ruotsin opetusta keventää.

- Kokeilla joissain kunnassa venäjän kielen opetusta ruotsin kielen sijaan, mutta myös ruotsin kielen asema opetuksessa on turvattava. Eli, että voisi opiskella joko venäjää tai ruotsia.