Tervehdys, arvoisa ministeri!
Olen seurannut mielenkiinnolla kielipolitiikkaa jo vuosia ja Internetin ottaessa yliotteen tärkeimpänä ja nopeimpana tiedonvälittäjänä on myös Suomessa jouduttu pakostakin siitymään avoimempaan keskusteluun tästä ennen niin tabusta ja vaietusta aiheesta kuin kieliasia on. Ennenhän siitä keskustelu sallittiin ainoastaan RKP:läisille. Ensimmäinen seikka, johon ihmiset kiinnittävät huomiota, on juuri se, että nimenomaan suomenkielisiä koskevia asioita käsitellään ruotsinkielisten keskuudessa ja ruotsiksi! Ymmärrän, kun useat ovatkin todenneet sen olleen erittäin loukkaavaa.
Suomenkieliset eivät ole saaneet käsitellä omia kieliasioitaan suomeksi lehdissä tai televisiossa. Olette, Tarja Cronberg, varmasti pannut tämän merkille. Netissä keskustelu on jo vuosikaudet jatkunut kuitenkin vilkkaana ja Internetin hyviä puolia on sen nopeus ja tavoitettavuus. Hankaluutta tuottaa kuitenkin oikean tiedon löytyminen kaiken keskeltä. Tosin eihän painettu sanakaan välttämättä ole sataprosenttista faktaa, erinäisistä syistä johtuen.
Muistan viime kauden vaalikeskustelun, jossa ette halunneet jakaa suomalaisia kahteen ryhmään ja sanomanne oli ihan hyvä. Jo tässä kerroitte myös omana mielipiteenänne sen, että sekä venäjä ja ruotsi voisivat olla vapaaehtoisia. Tiedän, että tämä on vain teidän mielipiteenne, eikä puolueen tai RKP:n mielipide, johon olette kuitenkin sitoutuneet.
Nyt viimeisin mielipiteenne ruotsin kieltä koskien on noussut puheenaiheeksi netin keskustelupalstoilla ja haluaisinkin kysyä teiltä, Tarja Cronberg, pitääkö paikkansa, että olette joutunut ruotsinkielisessä lehdessä pyytämään anteeksi aikaisemmin sanomianne omia mielipiteitänne. Olen nähnyt oletetun kirjoituksen suomennoksen ja – aikaisempaan nettien kirjoitusten lähdetietojen tarkastukseen viitaten – haluaisin tähän varmistuksen. Jos näin on, niin voitteko kertoa, miksi ette ole voinut seistä oman mielipiteenne takana, mikä oli se taho, joka sai teidät pyörtämään puheenne? Ja millä?
Tunnen monia ministereitä, kansanedustajia ja muita poliittista työtä tekeviä, joiden oma mielipide poikkeaa siitä, mitä he sanovat tiettyyn suuntaan juuri ruotsin kielen asian tiimoilta. On rohkaisevaa nähdä, että suomenkielisille annetaan edes valon häivähdys tunnelin päähän sillä, että ymmärrystä vapaaehtoisen ruotsin puolesta on hyvinkin monella päättäjällä. Toivoisinkin enemmän rohkeita kannanottoja rivipoliitikoilta ja ministerit voisivat olla osaltaan kannustamassa tähän.
Milloin suomenkieliset saavat ensimmäisen kerran kuulla anteeksipyyntöjä kohtuuttoman kielilain ja sen aiheuttamien rastitusten vuoksi? Keneltä ensimmäisenä?
Tämä kysymys tulee plokiini ja mikäli sallitte, liitän siihen vastauksenne perään.
Kunnioittavasti
Jari Helispuro
Kaarina
Kommentit