Kielikylpyjen vahingollisuus

Kansainvälisen Rikostuomioistuimen Rooman perussäännön joukkotuhonnan määritelmä, kohta e:

    lasten siirtäminen pakolla ryhmästä toiseen

Lasten pakollinen tai (taloudellisin, pienryhmä- tms. syin) houkuteltu kielikylpy viittaa kansainvälisten sopimusten ankarasti kieltämään joukkotuhontaan.

Kielikylvyt ovat härskiä kielipolitiikkaa, eräänlaista kovennettua pakkoruotsia.

Tammisaaressa muuan ruotsinkielinen perhe laittoi lapsensa suomenkieliseen kouluun. Koko joukko asiantuntijoita marssitettiin todistamaan teon haitallisuutta. Kielikylpytoiminnan isän Crister Laurenin mukaan kielikylvetetty ei opi sanastoa äidinkielellään. Hänen mukaansa jää suuria aukkoja keskeisille alueille kuten matematiikka, historia ja maantieto. Myös oikeinkirjoituksen kanssa voi tulla ongelmia. (Hbl 14.8.2002)

Kielikylvyt vääristävät lastentarhojen idean päälaelleen: uhriksi joutuvat lapset menettävät äidinkielen taitoaan ja identiteettiään sekä vieraantuvat vanhemmistaan.

Lastentarhojen alkuperäinen ajatus suinkaan ei ollut lasten kansallisuuden hävittäminen ja äidinkielen taidon heikentäminen, vaan lapsen henkisen kehityksen ja äidinkielen vahvistaminen.

 

Monissa tutkimuksissa on todettu lasten äidinkielen taidon heikkenevän varhaisesta vieraskielisestä opetuksesta. Suomalaisista lapsista kehittyy huonoja lukijoita, jos he opiskelevat vieraalla kielellä Lydia Williamsin tutkimusten mukaan (1999). Kielikylvyt voivat olla monella tapaa vahingollisia lapselle ja hänen tulevaisuudelleen. Kielikylvytettäviltä lapsilta voidaan jyrkästi kieltää oman äidinkielensä puhuminen tunnilla, mikä saattaa aiheuttaa kielteisiä reaktioita ja olla vahingollista lapsen tunne-elämälle.

 

Ala-asteen omakielinen koulutus on erittäin tärkeää sanavaraston karttumisen ja lapsen kielen kehityksen kannalta. Onko kielikylpyjen tarkoitus kasvattaa lapsia, jotka eivät hallitse esimerkiksi maastotyyppien, kasvien tai eläinten nimiä suomeksi, tuhansista abstrakteista käsitteistä puhumattakaan?

 

Pahimmillaan eri maiden viranomaiset aivan naapurimaitamme myöten ovat käyttäneet kielikylpyohjelmaa osana kielen hävitysohjelmaa ja pakottaneet lapsia kielikylpyyn, mikä on aiheuttanut pienen lapsen kammoa omaa äidinkieltään ja kulttuuriaan kohtaan. Kielikylpy on tässä lähinnä henkistä väkivaltaa, joka tuhoaa ihmisen luovuuden ja omanarvontunnon jo lapsena.

On tehty havaintoja kielikylvyn uhreiksi joutuneitten Pohjois-Ruotsin suomalaisten huonosta lukutaidosta ja kirjailijoiden olemattomasta määrästä. Lapsen äidinkieli ei ole voinut kehittyä normaalisti kielikylvyn ja yhteiskunnan osaksi rasistisenkin painostuksen vuoksi.

Ruotsissa on tuhansia puolikielisiä lapsia ja lapsista kasvaneita aikuisia, jotka eivät varhaisen viranomaisten pakottaman kielikylvyn vuoksi hallitse kunnolla sen enempää äidinkieltään (usein suomi) kuin muitakaan kieliä.

Lapselta ei yleensä kysytä, haluaako hän olla osa kielikylpyä eikä hänellä ole aavistustakaan kielikylpyjen kieroista poliittisista kuvioista, joiden tarkoitus on vierottaa häntä rakkaasta ja luonnollisesta äidinkielestään.

Lapsille pakolla syötetty kielikylpy rappeuttaa ihmisen äidinkieltä, tuhoaa hänen identiteettinsä ja toisinaan tuhoaa hänen onnellisuuden tunteensa, mikä näkyykin yhteiskunnassa monin tavoin.